torstai 5. joulukuuta 2013

happy bday Finland

"Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.
 Sun kukoistukses kuorestaan
se kerran puhkeaa,
viel lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa." 


Huomenna rakas isänmaamme Suomi täyttää vuosia ja sitä me Peltolan koululaiset juhlistimme jo tänään. Oli ysiluokkalaisten tanssit, musiikki luokan esitys ja rehtorin pitkä pitempi pisin puhe ikinä.
Ihanaa oli, vaikka en uskaltanutkaan tanssilattialle astella. Feeling nössö ja tavallaan kaduttaa näin jälkikäteen, mutta tehty mitä tehty. Onneks päivä oli muuten ihan kiva. Tanssien skippaamisesta oli kyllä jotain hyvää! Sain napsia kuvia! 

Mulla on ihania kavereita ja ne tanssi tosi kauniisti. Nyt iskälle lomaa viettämään.

♥ jenqqu

perjantai 29. marraskuuta 2013

joulutunnelmia

Hohhoijaa ja kyynel. Sinne meni kaksviikkoiset TET: päivät. Henkilökunta oli ihanaa ja rakastavaista, auttavaa ja asiallista. Nyt sitä istutaan kevääseen asti hikisenä koulunpenkillä. Eikä se jääkkään vielä siihen. Syksyllä uuteen kouluun, jos pääsen. Apua! TET: in läpäisin työnantajani mukaan kiitettävästi ja sainkin kiitoksena tuommoisen hienon korun. KOIVIKSEN SEPPÄLÄ ROCKS :3


Mutta turhaan sitä suuta ylösalaisin kääntämään, kun on elämässä niin paljon kaikkea hyvääkin. Jouluu alkoi ja nyt saa siis syödä suklaata joka ikinen päivä. Heheh fat life! Kaikki joululahjat on ihmisille ostettu ja niitä tulikin tänä vuonna tosi iso kasa. Yksi hylly täyttyy niistä kokonaan. Tunnen oloni Joulupukiksi.


Nyt maistamaan vuoden ensimmäisiä pipareita! Enjoy this lovely time! ♥

- Jenica

tiistai 26. marraskuuta 2013

Mietiskelyä

Kiroilu: säälittävää huomionhakua vaiko täysin luonnollinen tapa?


Howdy! Oon mietiskellyt tänään aika paljon, sen varmaan otsikkokin jo kertoo. Ja ennen kuin alotan kirjottamisen kunnolla, lukekaa toi yllä oleva kysymys, sitten lukekaa mun teksti ja muodostakaa mielipiteenne.



Valmis? Elikkäs niin huomasin tänään TET: in ruokatauolla kiroilevani aikas paljon, kun selitin mun työkavereille kaikesta hömpästä. Tällä en siis meinaa sitä, että joka sanan väliin ängen vit*** ja saat**** vaan niin sanotusti luonnollisesti painotin kirosanoilla jotakin asiaa. Ei mun työkavertikaan siitä mitään sanonut, itsekkin tajusin TET: in jälkeen vasta "Oho, miten tuli käyttäydyttyä". Hävetti kyllä jälkikäteen.

Moni muukin varaan kiroilee huomaamattaan, mutta on myös niitä jotka kiroilevat, koska haluavat esittää kovaa ja vanhempaa, kuin ovat. Muistan itsekkin sen, kun olin 12- vuotias, poltin ja työnsin niitä kirosanoja joka väliin, käytin jopa aikaa miettien, mitä kirosanoja laitan mihinkin lauseeseen. Säälittävää eikö? Naureskelen täällä itsekseni, olen ollut outo. 

Näistä muistoista, tapahtuneista ja sanoista koostuu mun mielipide tuohon kyseiseen kysymykseen: Sekä että.
Kun kasvetaan ja tulee enemmän sosiaalisuutta, niin haluaa enemmän kavereitakin. Varsinkin nykyään nuoret tekevät kaikkea tyhmää saadakseen kavereita, jotka loppujen lopuksi osottautuvat epäaidoiksi. Surullista, miten paljon itsekkin on itseään aikoinaan muuttanut niiden "kavereiden" takia. Googlasin "Kirosana" ja löysin todella monta sivustoa, missä sanotaan, että kiroilu on heikkouden merkki. Olen aikalailla samaa mieltä ja tuo kyseinen lause kattaakin 50% mun vastauksesta.

 Pienenä, nuorena, lapsena, miten sen haluaakaan sanoa, aloitettu tapa saattaa kumminkin jäädä. Muistan erinomaisesti ne ajat, kun muutama vuosi sitten oikeasti mietin miten kiroilla, niin kuin aikaisemmin jo sanoinkin. Enää kiroilu ei pyöri mielessä juuri lainkaan, vaan kirosanat tulevat "luonnollisesti" painottamaan joitakin asioita ja mielipiteitä. Lyhyesti sanottuna toiset 50% mun mielipiteestä on sanottu Kiroguru nimisellä sivustolla : Kaikki kiroilevat. Nekin, jotka toisin väittävät ... Kiroilemme eri tavalla eri tilanteissa: kotona, koulussa, kadulla, pukukopissa, yksin. Ja ennen kaikkea kiroilemme paljon: tässäkin me suomalaiset olemme maailman kärkeä ... " Samaisella siustolla kysyttiin myös, onko kiroilu toinen luontomme. Vastaukseni on kyllä. Pakko sanoa, että mielipiteeni kirolusta on aikas ristiriitainen, entäs teidän? :o

- Perkuleen Jenkku

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

askel kerrallaan

Heippa! Ensimmäinen TET- viikko takana. En oikeen tiiä mitä sanoa .. ala kiinnostaa mua tosi tosi paljon! Nyt oon täysin varma et haen kaupalliselle alalle. Hus pois kaikki lukiot, en tahdo. Tästä typystä tulee merkonomi!  Yhteishaku vaihtoehtoihin kuuluu tällä hetkellä Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercuria, Helmi liiketalousopisto, Suomen liikemiesten kauppaopisto SLK & Keuda. Oon kuullu kaikista paljon kehuja, mutta myös haukkuja. Onko teillä kommentoitavaa tai omia kokemuksia noista kouluista?
Oon ny TET: issä siis Koivukylän Seppälässä vielä yhden viikon. Paikka on mukavan hiljainen, tekemistä on muttei liikaa. Kuorman purussa menee jokapäivä se kaksi tuntia, mutta onneksi on ihanaa ja mukavaa henkilökuntaa apuna :3 Suosittelen tätä paikkaa!


Töiden tekeminen on omalla tavallaan ollut aika rankkaa, mutta onneksi ahkeruus palkitaan ja pääsin perjantaina pienen kaveri porukan kera katsomaan Nälkäpeli 2- vihan liekit elokuvaa  . Julian, Nooran, Janinan ja Sannan kanssa vietetty perjantai on muistamisen arvoinen!


Viiko huipentui lauantaihin kultsin kanssa, isä viikonloppuun ja Doctor Who:n alkamiseen! :3


- Vietääkää ihana ensiviikko, Jenica! 

maanantai 18. marraskuuta 2013

work hard, play hard

Moromoro! Aika menee aika nopeesti .. enää vähän yli kuukaus jouluun! Apua ihanaa! Ensimmäiset joululahjatkin oon kerennyt jo ostamaan, paketoimaan ja piilottamaan. Oonha mä kerenny tekemään kaikkea muutakin ku rahaa tuhlailemaan. Koulussa oon käyny ahkerasti, oon oikeesti aika ylpeä itestäni. Seiskan lopussa keskiarvo oli 5.4 ja nyt ysin alussa hieman yli kasin. Oliskohan se nyt ensimmäisessä jaksossa ollut 8.25. Wuhuu! :3



Viikonlopun, taino lauantain, vietin ihanien ihmisten seurassa ihanassa paikassa. Turku > Maata näkyvissä- festarit > Tsek! Menin tonne aika epäilevästi, aikeina perjaatteessa vaan moikata mun urua Tuijaa. Kadun tätä mielipidettä! Paikka oli ihana, ihmisiä oli paljon, mutta en antanut sen haitata. Musiikki oli hyvää, sää erinomainen (hieman kylmä, mutta mitä pienistä) ja seura täydellistä. Näin Aleksiakin, jota en ole koskaan ennen nähnyt ja sain uuden toverin nimeltä Mikko. Vaikka toi onkin kristillisten järjestämä yms. on tuo paikka jokaisen mieleen. Itse menen uudestaankin, tulkaa tekin ensivuonna. 



Sinne hujahti se viikko, ihanilta Pastoreilta sain yhteiskuvan ja nimmarit, onko onnelisempaa lasta nähty! 

- Jenica kiittää.